Perheterapeuttisten istuntojen sisältö voi vaihdella hyvinkin paljon riippuen terapeutista ja hänen lähestymistavastaan sekä toisaalta myös perheen tilanteesta ja sen sisäisestä dynamiikasta. Terapian sisältöön vaikuttaa myös sen toimintaympäristö, koska perheterapiaa tehdään eri yhteyksissä: paitsi yksittäisen perheterapeutin vastaanotolla, myös kasvatus- ja perheneuvolassa, lapsi- ja nuorisopsykiatriassa sekä aikuispsykiatriassa ja päihdetyössä.
Terapiaa voi toteuttaa yksittäinen terapeutti tai useiden terapeuttien muodostama työryhmä. Terapiaistuntoihin pyy
detään ne, jotka haluavat tulla, ketään ei pakoteta paikalle. Mikäli kyse on enemmän jonkin yksittäisen perheenjäsenen ongelmasta, on paras tapa usein kysyä häneltä suoraan, kenet hän haluaisi paikalle. Joskus paikalle on hyvä kutsua myös laajempi verkosto, joka on vuorovaikutuksessa perheen kanssa.
Terapiassa ei syyllistetä ketään vaan pyritään ymmärtämään kaikkia perheenjäseniä. Terapeutti ei ole kenenkään puolella vaan on tasapuolisen utelias ja kiinnostunut kaikkien osapuolien näkemyksistä. Syiden etsimisen sijaan terapiassa nähdään keskustelu, puhe ja kieli mahdollisuuksiksi uudenlaiseen ymmärtämiseen Toisaalta ei ole kuitenkaan syytä olla tunnistamatta sitä seikkaa, että psyykkisesti sairaiden henkilöiden perheissä voi ilmetä vääristynyttä vuorovaikutusta.
Terapia perustuu voimavarojen ja vahvuuksien varaan. Ongelman käsite kyseenalaistetaan: yleensä perheenjäsenet näkevätkin “ongelman” jokainen omalla tavallaan. Myös mahdollisen terapeuttiryhmän jäsenet voivat käsittää ongelman luonteen eri tavoin. Terapeutin tavoitteena on löytää perheen sisäiset voimavarat, varsinkin ne, joita perhe itse ei ole huomannut. Terapeutti auttaa perheenjäseniä tutkimaan itseään sekä ilmaisemaan omia tunteitaan ja toiveitaan aiempaa paremmin. Näin perheenjäsenet usein myös ymmärtävät toisistaan paljon asioita, joita eivät ole aiemmin tajunneet tai tienneet. Onnistuneen terapian myötä perheenjäsenet saavuttavat uudenlaisen ymmärryksen sekä toisistaan että itsestään.
Perheterapia alkaa usein avoimella haastattelulla, jolla terapeutti pyrkii kartoittamaan perheen tilannetta. Terap
eutin tueksi on kehitetty tunkeutumattomat peruskysymykset, joiden avulla ongelmaa ja sen ratkaisemisen vaihtoehtoja on mahdollista lähteä kartoittamaan.
Perheterapiaistunnot vaihtelevat kestoltaan ja tiheydeltään. Terapiaa voi olla kerran viikossa tai kerran kuukaudessa, joskus jopa harvemmin. Toisaalta terapia voi olla myös päivittäistä, mikäli perheessä on akuutti kriisi päällä. Istuntojen määräksi voi joissain tapauksissa riittää muutama, joskus taas tarvitaan useita kymmeniä istuntoja. Näin ollen myös terapian kesto voi vaihdella muutamista kuukausista useisiin vuosiin.
Perheterapia voi fyysisesti tapahtua joko terapeutin vastaanotolla tai perheen kotona. Yhden tapaamisen kesto on yleensä vähintään puolitoista tuntia. Terapiaistunnot toteutetaan pääsääntöisesti niin, että kaikki paikallaolijat istuvat ja näkevät toisensa, mutta varsinkin, mikäli perheessä on pieniä lapsia, voi kyseeseen tulla myös toiminnallinen tuokio, jolloin ei pelkästään istuta paikallaan vaan tehdään jotain yhdessä. Tekeminen ei kuitenkaan tarkoita sattumanvaraista puuhastelua vaan jotain, mikä auttaa perheen jäseniä ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan.